keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Vaatteista ja sosiaalisesta roolista

Minulla on se vaikutelma, että alaspäin kapenevat housut vaikuttavat joistakin huteroilta ja niin niiden käyttäjistä ainakin osaa tavataan kyseenalaistaa, että onko sinulla kanttia. Jos haluaa miesmallisia saada tehdä tai tervehenkisiä ja itsenäisiä, mm sotilaallisia ja käytännöllisiä, niin tasalevyisen vaikutelman antavat housut ovat siihen hyvät, vähän kuin työmiehen housut muttei niin pussit, eikä alaspäin levenevät hippihousut. Vähän tuota, että mitä jotkut kamalan paljon naisjuttuja tekevät ja kai hyvin niitä hallitsevat kaipaavat miesmallista, niin ettei se olis musta tai pissanvärinen tai metallinvärinen tai tuppi, jotka kai ovat kiistojen merkkejä, vaan toimiva, käytännönläheinen monialainen vapaus, itsenäisyys käytännössä siltä osin kuin itse haluaa.
Kanssa jumppa-asu saisi olla tuollainen väljä kuin nnuo housut, mikä onkin tavallisia verkkarimalleja,niin asun tuoma tunne ei mene sotki liikkumisen tuntemusten ja olon kanssa, ja niin on paljon helpomi ja parempi liikkua ja tulee parempi mieli ja paremmat liikunnalliset lahjat, parempi terveysvaikutus liikunnasta.http://liikuntaa.blogspot.fi/2015/06/liikunnan-innon-ja-energisyyden.html

Eri asia kuin suorat housut, jotka kai ovat insinöörimäisyyttä tai työkeskeisyyttä. Eri asia kuin perushuosut, jotka kai ovat enemmän muotoonommellut. Eri asia kuin miestenhousut, jotka yrittävät kai yleensä olla erityisesti miesten vain, kuin se olisi jotenkin mystistä. Aika tavalliset housut kumminkin, jonkin verran miesmäiset tai unisex, tekevän, liikkuvan, miestenkin töissä pärjätä haluavan, niissäkin toimeliaan naisen housut, siksi työmäiset. Tyyli sosiaalisella silmällä siis elintilaa varten, "free". Väljähkön verkkarin malli tai hiukan urasuuntautuneen naisen, vauhdilla tekevän ja monenlaista puuhaavan.

Housujen tuoma lokero on osin sitä, ettei näytä huterolta ja että on aika tavallinen ja miesten ymmärtämällä tavalla tekeväinen niin kuin sekä naiset että miehet hyvin voivat olla, jos haluavat. Ja osin muut tuumivat tyylistä: "On pukeutunut työmistyylisiin vaatteisiin. Haluaa siis olla niin kuin työmis. Työmiehet puuhaavat kaikenlaista. Niinpä sopii hänenkin puuhata kaikenlaista, jos kerran haluaa.", mutta siis kaikenlaista tavallisesti hyväksyttyä. Tavallisesti ongelmana kai on, että vaatteilla on jokin selvä viesti, esim. haluan hissutella kotosalla tai juhlia, niin että se otetaan omana valintana ja kun ei siinä ole mainittu miesten töitä vaan jotain ihan erityyppistä, niin miestentyöt tipahtavat pois sillä kertaa. Toki voi käyttää monelaisia vaatteita, mutta luulen, että jos housujen tyyli on uusi, niin puolisen tuntia ihmisten ilmoilla vasta tipauttaa sentyyliseen toimeliaisuuteen, opettaa, millaista se on muiden mielestä, ja mitä siis on silloin pukeutumisellaan tullut cvalinneeksi. Tyylivalinnat lienevät samantapaisa kuin värivalinnat: valitsen sen ja sen tekemisen, arvot, sosiaalisuuden tyypin, huomion tyypin tms tällä kertaa, kun käytän tämäntyylistä vaatetta, ja tavalliset vaatevalinnat sitten luovat uoman, jossa arki isoimmalta osin on. Ei siis kuulu olla tyylipakkoja vaan vain rehellisi viestejä. Ja kyllin iso kirjo siinä, mitä pukee, etenkin jos ovat selkeitö perusvalintoja, niin luo itselle kuvaa siitä, mitä valitsee ja miksi. Siis haave-elämäntapavalintoja ja arjen elementtejä: esim. pyöräiletkö, mökkeiletkö mielelläsi, juhlitko mielelläsi ja mihin tyyliin, millaisen työn haluat siis karkea ammatin ja työn tyylin tyyppi, millaista kotielämää pidät tärkeänä, mitä vahvuuksia arvostat, mitä arvoja pidät tärkeinä, mitä harrastat innolla, yms.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti