Ihmisiä on monenlaisia ja niin myös makuja siitä, kenen kanssa olla ja kenestä kiinnostua, ketä arvostaa. Esim. akateemisesti suuntautuneet useasti arvostavat asiakeskeistä karua keskustelevaa ulkonäköä naisellakin ja vierastavat humpuukia, ylimääräisiä piirteitä aivan muunlaisesta elämästä, isompia koruja jne. Eli jonkun mielestä ruma voi olla jonkun muun mielestä juuri sopiva, paras. Ihmiset yleensä löytävät seuransa molemminpuolisten kiinnostuksenkohteiden ja arvojen, sosiaalisen tyylin yms mukaan. Siksi ihmiset, jotka pelaavat hyvin yhteen tietyn naisen kanssa, usein myös arvostavat hänen omaa luonnollista ulkonäköään, vaikkei se olisi yhtä fiksun, sosiaalisesti taitavan, nätin, elämänviisaan tms vaan ompahan juuri heidän elämäntapaansa sopiva.
Ihminen vierastaa muiden piirteitä liian lähellä itseään, niistät ulee huono pottuuntunut lyttyyn laitettu olo. Sitä paitsi juuri omat piirteet ovat sopeutuneet siihen, että omat ihmissuhteet ja tekemiset sujuvat parhaiten, ja muiden piirteillä ikään kuin säätyy väärin, jää elämästä pois.
Jos puuhaa jotakin, mistä tykkää, on kukoistavan näköinen ja saa juuri silloin juuri niissä merkeissä uusia ystäviä, tuttavia, heiloja. Mutta jollei tykkää, niin on niissä ympyröissä ikävän tai väärän näköinen, kun onkin omasta puolestaan säätynyt muuhun, parempiin tekemisiin, ja niin ei niiden porukoiden kanssa tule juttuun, mutta kylläkin noiden kivempien aiheiden väen kanssa. on kuin ihmiset siellä olisivat ihmeellisiä, mutta he vain viihtyvät, kun ovat seurassasi, osin yhteisten tekemisten vuoksi ja osin oman positiivisuutesi ja sen vuoksi, että sinun siivelläsi noissa asioissa viihtyy, kun taas ikävien aiheiden ihmiset kapinoivat pois seurastasi, riitelevät, kaipaavat muille urille tai eri tavalla kuin olisivat ihan ikäviä ihmisiä.
