Maha on keskellä kroppaa, siellä mistä liikuntaharrastusten vetäjien mukaan liikkeiden kuuluu lähteä ja millä seudulla sijaitsevat tunteet elekielessä. Mahaa ei siis saisi pitää keinotekoisesti, ei niin sisällä että joutuu pidättämään hengitystään tai olemaan pakotetusti, muttei niin pömppömahana ulkonakaan, että on elottomammin sen vuoksi. Vaan jossakin siinä keskivälillä, kun kokeilee miten ulkona tai sisällä mahaansa pitäisi ja miltä se tuntuisi, niin on eläväisen elämän kohta, hyvä luonnostaan syntyvä ryhti niin kuin asioista kiinnostuessa ja hyvillä mielin puuhaillessa, jotenkin siihen tapaan elävöittävä kuin hedelmät joskus niitä kaivatessaan. Se ryhti on oikea, luonnollinen, mutta vaatii jonkin verran oppimista, sillä se ei ole palikkamallisen typerä eikä yksinkertainen, että mähä vain sisään. Vaan se on jokin hyvältä tuntuva kohta, joa saa liikkeet ja mielialan hyviksi ja elävöittää tehden liikekielen ja sitä myöten elämänasenteenkin rikkaaksi, elämänviisaaksi, fiksummaksi ja sosiaalisesti rikkaammin hahmottavaksi.
8. marraskuuta 2018 Vatsakeskeinen elämäntapa,kenties tyyliin "möyr", tuo ison vatsan ja vatsan ulos.Kun taas hartiakeskeinen näkökulma, hartiatason perspektiivit kuten kai kauniit teopriaperspektiivit,niiden tasolta käsin eläminen tuo rintakeh'n ulosjavatsan aikalailla sisään. Jonkin kannatteleminen,enoikein tiedäminkä,tuo ryhtiinrintakehän ulos ja vatsan pieneksi,kauniin tai komeanprofiilin, tokikropasta ja elämäntavoista riippuen.
